Maire logo

Maitotuotteita Kouvolasta

Maire-maitotuotteita valmistaa Kaslink Foodsin perhemeijeri,joka sijaitsee suomalaisen maalaisidyllin sydämessä Kymijoen rannalla Kouvolassa. Maire-valikoimasta löydät laadukkaat kotimaiset laktoosittomat maitojuomat ja tavalliset maidot sekä laktoosittomia kermoja.

Hyvää kannatti odottaa.

 


Maista Maire-tuotteita!

Maire-tuotteet

Tuotteet ammattikeittiöihin

Maidon alkuperä

AITOA LÄHIMAITOA PAIKALLISEN YHTEISTYÖN VOIMIN

Raaka-aineen korkea laatu on meille ensisijaisen tärkeää. Kaikki Maire-maitotilalliset sijaitsevat Etelä ja Kaakkois-Suomessa alle 100 kilometrin säteellä Kouvolan meijeristämme.

Lyhyt ja nopea paikallinen toimitusketju varmistaa, että tuotteidemme laatu pysyy yhtä tasokkaana aina maitotilalta meijeriimme ja meijeristämme kaupan hyllylle asti. Hienoa on etenkin se, että tehokkaan toimitus- ja valmistusketjun ansiosta pystymme maksamaan Maire-maidontuottajille keskimääräistä parempaa tuottajahintaa.

Maire-tuotteiden valmistuksessa pyritään tekemään paikallista yhteistyötä niin paljon kuin mahdollista, siksi myös maitojen ja maitojuomien kartonkipakkaukset valmistetaan ja painetaan Imatralla.

 

Tuotantoketju

MAIDON KERÄILY

Maire-tuotteisiin käytettävä maito kerätään alle 100 km:n säteellä Kouvolan meijeristä. Maidon keräävät Kaslinkin omat ammattitaitoiset Mairemaitokuskit Kuljetusliike AT Koskiranta Oy:stä.

MAIDON VASTAANOTTO

Kun maitoauto saapuu meijerin vastaanottoon, varmistaa kuljettaja, ettei kuormassa ole antibioottijäämiä, minkä jälkeen auto saa purkuluvan. Kun kuorma on purettu, varmistetaan vielä uudelleen saapuneen erän laatu tarkasti erilaisin kokein ja testein ennen kuin raaka-aine saa luvan jatkaa tuotantoon.

MAIDON KÄSITTELY

Separoinnilla säädellään maidon rasvapitoisuutta eli tehdään käytännössä rasvattomia maitotuotteita ja kermoja.
Raakamaito pastöroidaan, jolloin raakamaidosta tuhoutuu ihmiselle haitalliset bakteerit.
Iskukuumennus on pastörointia voimakkaampi lämpökäsittely. Iskukuumennettu maitotuote säilyy käyttökelpoisena useita kuukausia.

PAKKAAMINEN

Maitojen ja maitojuominen pakkaukset valmistetaan ja painetaan Imatralla. Meijerissä Maire-tuotteet pakataan hygieenisesti modernia teknologiaa hyödyntäen.

LAADUNVARMISTUS

Ennen kuin tuotteemme lähtevät meijeristämme kauppojen maito- ja kermahyllyihin, käyvät ne aina läpi laboratoriomme laadunvarmistusprosessin. Tuotteiden mikrobiologinen laatu ja laktoosipitoisuus tarkastetaan ja tuotteet arvioidaan aistinvaraisesti maistamalla.

TOIMITUS

Tuotteet toimitetaan paikallisen kuljetusliikkeen voimin suoraan meijeristä kaupan kylmähyllyille.

 

OIKEASTI LAADUKASTA

Tuoteturvallisuus on tärkein vastuumme, joka meidän täytyy taata kuluttajille ja asiakkaillemme. Tarkkailemme raaka-aineiden, pakkausmateriaalien, tuotantoprosessien ja lopputuotteiden laatua jatkuvasti. Tämän vuoksi käytössämme on omavalvontasuunnitelma, jonka tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää laatukriteerejä koko tuotantoketjussa. Lisäksi käytössämme on sertifoitu elintarvikealalle suunnattu FSSC-laatujärjestelmä.

 

MEIJERIMME PYÖRII
KIERTOTALOUDELLA

Haluamme tukea kestävää kehitystä ja luonnonvarojen riittävyyttä. Siitä syystä käytämmekin suomalaista uusiutuvaa biokaasua meijerimme toimintojen ylläpitämisessä. Toiminnasta syntyvät sivutuotteet käsitellään aina vastuullisesti, esimerkiksi laktoosittomien tuotteiden valmistuksesta ylijäävää laktoosia käytetään biokaasun tuotannossa.

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET
PAKKAUKSET

Kaikki Maire-tuotteet pakataan Tetra Pakin täysin kierrätettäviin pakkauksiin, jotka ovat logistisesti erinomaisia kuljettaa ja varastoida.

LUONTO EDELLÄ
 

Pyrimme kaiken aikaa vähentämään energian ja luonnonvarojen kulutusta tehostamalla toimintaamme sekä etsimällä uusia ympäristöystävällisiä pakkausmuotoja ja toimintatapoja. Myös toimittajiemme ja yhteistyökumppaniemme tulee toimia edellyttämiemme vastuullisten toimintaperiaatteiden mukaisesti.

 

OLE HYVÄ JA NAUTI

Maire-tuotteet löydät maito- ja kermahyllystä. Ei muuta kuin rohkeasti maistamaan.
Kurkkaa maito- ja kermahyllyyn ja poimi mukaasi aina tuoreet, laadukkaat ja maukkaat Maire-tuotteet.
Takuuvarmoja hyviä makuhetkiä Mairen kanssa!

Aina tuoretta, aina raikasta.
Aina laadukkaita Maire-maitotuotteita.

 

Maire-maitotilat

TUTUSTU MAIDONTUOTTAJIIMME

Maire-maitotilat sijaitsevat alle 100 kilometrin säteellä Kouvolan meijeristämme. Alla esittelyssä osa tiloista.

 

Hoitoalalta maitotilalle

Heljä Sydänmaanlakka on koulutukseltaan psykiatrinen sairaanhoitaja. Muutaman hoitoalavuoden jälkeen hän siirtyi täysipäiväisesti töihin miehensä kotitilalle Kouvolaan. Maatalousyhtymä Sydänmaanlakka- Harju sai alkunsa 1990-luvulla Sydän- maanlakkojen yhdistäessä voimansa naapuritilallisen kanssa.

– Moni luulee, että maitotiloilla lypsetään vaan, mutta sen lisäksi navetassa tehdään muitakin töitä. Vastuulleni kuuluvat lypsyn lisäksi esimerkiksi eläinten hyvinvoinnista vastaaminen, laadunvalvonta ja keinosiemennys, kertoo Heljä.

Maitotilalla vastuu eläimistä on suuri. Lehmät lypsetään kahdesti päivässä karusellilypsyasemalla. Työ vaatii sitoutumista ja siinä ollaan tiiviisti kiinni.

Heljän mukaan eläinten hoitaminen on erilaista kuin ihmisten, lehmät kun eivät kivuistaan ilmoittele samalla tavalla.

– Lehmien sairaudet täytyy lukea niiden käyttäytymisestä, ja se vaatii eläinten tuntemista, Heljä sanoo.

Työ on kuitenkin palkitsevaa:

– Lehmien kanssa ei ole koskaan valmis – jokainen tapaus on erilainen ja jokainen lehmä on yksilö. Meilläkin on yli 200 lypsävää, joten seuraaminen, ennaltaehkäisy ja hoito on erittäin tärkeää, Heljä kertoo.

– Jotkut ovat hyvinkin huumorintajuisia persoonia: keksivät uusille lomittajille temppuja, eivätkä viitsi tehdä, mitä käsketään. Eivät muka osaa, vaikka hyvin tietävät rutiinit. Kerrankin sata lehmää karkasi juoksemaan ympäri navettaa, kun oli aivan vieras lomittaja, Heljä naurahtaa.

– Kyllä niihin lehmiin kiintyy. Viikonkin kun on poissa, niin tulevat kyllä nuolaisemaan hihaa. Kerran yksi työntekijämme kysyi toiselta, mitä Railille kuuluu? Keskustelusta ei olisi ulkopuolinen voinut päätellä, että kyse on lehmästä, ei ihmisestä.

Arkea pakoon prätkällä

Heljä aloitti moottoripyöräilyn melko sattumalta.

– Harrastus lähti siitä, kun mieheni oli koeajolla ja kysyin, pääsenkö kyytiin? Homma oli niin kivaa, että kyydissä tuli istuttua koko kesä ja mies meinasi, että ostetaan minulle oma pyörä, Heljä kertoo.

– Moottoripyörällä tulee ajeltua 
pari kertaa kesässä pidempi reissu. Ensimmäisenä ajokesänä tuli pari tuhatta kilsaa mittariin pelkästä innostuksesta ja opettelemisesta. Maitotilan arki on niin kokonaisvaltaista, että lomalle täytyy päristellä prätkällä mahdollisimman kauas, jotta pystyy kunnolla rentoutumaan.

Maitoa koko perheen voimin

Näkkimistön Maitoa pyörittää Kouvolassa koko Kankfeltin perhe. Maitotila on paljasjalkaisen kouvolalaisen Paula Kankfeltin kotitila, joka on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1724. Paula on taustaltaan hevostenhoitaja, kun taas hänen miehensä Pekka on koulutukseltaan insinööri, joka on kotiutunut Kouvolaan Keravalta.

Näkkimistössä ei ollut lehmiä viiteen vuoteen. Asiat muuttuivat, kun Paula päätti siskonsa kanssa aloittaa maidontuotannon uudestaan. Pekka astui isännän saappaisiin 90-luvun lopulla, kun Paulan sisko siirtyi muihin töihin. Siitä lähtien lehmämäärä on tasaisesti kasvanut, nuorkarjan lisäksi Näkkimistössä on nyt noin 250 lypsylehmää.

Rutinoituneeksi työntekijäksi on kasvanut myös Kankfeltien 12-vuotias tytär Iiris. Kääpälän ala-asteella kuu- detta luokkaa käyvä Iiris hoitaa tallityöt ja usein reippailee äitinsä apulaisena lypsyillä ja robottinavetassa. Lehmien, hevosten, koirien ja kissojen keskellä kasvaneella Iiriksellä on äitinsä mukaan hyvä eläinsilmä, mikä on eittämättä tarpeellinen eläinten kanssa työskennellessä.

– Eläimet ovat minulle tärkeitä, autan kotitilalla navettatöissä ja harrastan kilparatsastusta Aapo-ponini kanssa, Iiris kertoo.

Ison tilan arki

Kankfeltien tilalla on kaksi pihattonavettaa eli navettoja, joissa lehmät voivat liikkua vapaasti. Toinen on kahden lypsyrobotin navetta, jossa lehmät voivat käydä lypsyllä aina halutessaan. Toinen on asemalypsynavetta, jossa lehmät lypsetään aamuin illoin.

– Jokainen päivä maitotilalla on samanarvoinen, niin joulupäivä kuin juhannusaattokin. Vuoden jokaisena päivänä tilan töihin tarvitaan neljä ihmistä aamuin illoin. Työt jaetaan työntekijöiden ja isäntäväen kesken, kertoo Paula, joka vastaa tilalla robottinavetan toiminnasta, toimistotöistä ja koko karjan terveydenhuollosta.

Pekan vastuulla on eläinten ruokinta, koneet ja kalusto sekä tarvittaessa kaikkien tuuraus. Perheen pojat, kohta armeijaan astuva Nuutti ja lukiota käyvä Sampo, osallistuvat tilan töihin koulujen loma-aikoina.

– Eläinten hyvinvointia tarkkaillaan jatkuvasti ja niitä hoidetaan huolella. Hyvinvoiva lehmä pysyy terveempänä, elää pidempään ja tuottaa enemmän maitoa. Eläinten kanssa työskennellessä, on oltava käytettävissä 24 tuntia vuorokaudessa, Paula jatkaa.

Rautaiset maitomiehet

Heikukselan tilan miehet Kouvolasta harrastavat painnonnostoa ja voimanostoa. Ilkka-isä valmentaa, pojat Timo ja Saku kilpailevat Kuusankosken Kisan väreissä. Menestystä on tullut kiitettävästi kaikille kolmelle. Saku on 17-vuotiaiden Suomen mestari painonnostossa, ja molemmat pojat ovat sen verran vahvoja nostajia, että kolkuttelevat maajoukkueen ovea kisanäytöillään. Isäkin on aikoinaan tehnyt nostoennätyksiä ja voittanut SM-tason kisoja.

Maitotilan työstä ei enää tänä päivänä voimailun harrastaja saa tarpeeksi fyysistä rasitusta, mutta onneksi harrastus auttaa jaksamaan työssä ja pitämäään keskivartalon lihakset kunnossa. Ilkka Heikukselan mukaan hommissa on nykyisin enemmän hermopainetta, kun on enemmän laitteita käytössä. Treeni nollaa sopivasti pään.

– Painonnosto on hyvää vastapainoa nykyajan maitotilan töille. Meille se on myös perheen miesten yhteinen harrastus, Ilkka toteaa.

Maito on muuten Ilkan kokemusten mukaan äärettömän hyvä urheilujuoma.

– Omassa nuoruudessa maito oli ainoa voimajuoma, treeniin jälkeen sitä tuli kiskottua kolmekin litraa kerralla, mikä on ehkä vähän liikaa, mutta sopivissa määrin maito on hyvä palautusjuoma.

Illalla nostetaan rautaa,
Muu aika heilutaan talikon varressa

Päivät alkavat Heikukseloilla aamulla ennen kuutta. Karjan hoitoon ja ruokintaan osallistuu koko poppoo. Pojat hoitavat myös paljon nuorkarjapuolen kuivitusta ja tekevät keväisin innokkaina viljelytöitä. Tilalla tehdään rehua omiin ja lähitilojen tarpeisiin.

– Meidän lehmät syövät lähiruokaa, Ilkka naurahtaa.

Maitotila on täynnä kaikenlaisia töitä. Ilkka tekee paljon metsätöitä, kuten hakkuita, raivausta ja tuulenkaatojen korjausta. Tietysti myös kirjanpitoa ja jatkuvaa remontointia mahtuu päiviin.

– Illat menee voimailuun, treeni on ihan jokapäiväistä, ja jos on kisakausi päällä, niin sitten treenataan monta kertaa päivässä.

Onnelliset lehmät ja onnellinen isäntä

38-vuotias Ari Ollinsalo on hääräillyt maitotilalla pikkupojasta asti. Ammatinvalintaa ei tarvinnut paljon arvailla. Mies osti isältään maitotilan pois kuljeksimasta ja on ollut hankintaansa varsin tyytyväinen.

Kaiken kaikkiaan Arin Askolassa sijaitsevalla Uljaan tilalla on noin 200 nautaa. Työtä riittää siis viikon jokaiselle päivälle.
– Eniten päivittäisestä aherruksesta menee lehmien hyvinvoinnin varmistamiseen. Siihen, että lehmillä on riittävästi laadukasta ruokaa sekä puhtaat ja kuivat olosuhteet majailla. Se on kaiken a ja o, Ari toteaa.

Uljaan tilalla on Arin mukaan rakentamisessa kiinnitetty huomiota väljiin olosuhteisiin:
– Lehmillä on paljon tilaa ja ne saavat olla vapaina.
Arilla on läheinen suhde kaikkiin tilan eläimiin.
– Lehmät ovat hauskoja ja sosiaalisia tyyppejä. Ne käyttäytyvät vähän niin kuin koirat, seuraavat perässä, kun teen navetassa hommia. Nuolaisevat niskaa ja tökkivät takapuolesta, kun kaipaavat huomiota.

Maitotilallisille lehmät ovat työkavereita. Uljaan tilalla yksi työntekijöistä muistaa jopa jokaisen 200 naudan nimen.

– Kyllä siinä kaveri tulee tutuksi, kun joka päivä pienestä asti tekee töitä yhdessä, Ari kertoo.
Kesäisin maitotilan arkeen kuuluu rutiinien lisäksi peltotyöt eli kylvöt, lietteen ja lannan levitykset, rehun teko ja peltojen puinnit. Talvella kuvioihin tulee mukaan koneiden ja navetan huoltoa ja korjausta.

Moderni maitotila

Maitotilallisen työ on pitkäjänteistä puurtamista. Hommissa ollaan joka päivä kellon ympäri. Työolosuhteet ovat kuitenkin männävuosista muuttuneet. Ennen työ oli ruumillisempaa, kun taas nykyisin on enemmän koneita.

– Robottilypsyssä lehmät menevät lypsylle silloin, kun ne itse haluavat. Sen vuoksi minäkin voin suunnitella arkea paremmin ja ehdin salibandytreeneihin neljästi viikossa, Ari paljastaa.

Lypsyrobotin avulla ei tosissaan ole enää tarvetta aamu- ja iltalypsylle. Kun lehmä menee itse robotille, se saa herkkua. Ja lypsylle lehmä voi mennä mihin aikaan vuorokaudesta tahansa, sillä robotti toimii yötä päivää. Lehmille suotu vapaus tekee Arin arjesta leppoisampaa. Iltaisin mies treenaa salibandya harrastusporukassa, pelit mitellään viikonloppuisin.

Tällä hetkellä nelosdivarissa määräävä Ari on pelannut salibandya harrastusmielessä 18-vuotiaasta. Jengissään hän on ainoa maataloustyöläinen, toki yksi joukkuekavereista käy auttelemassa kesän kylvötöissä.

Mukanamonessa jutussa!

Sponsorointi

MAIRE ON URHEILUN JA HYVINVOINNIN KUMPPANI

Maire on mukana tukemassa muutamia tarkkaan harkittuja kohteita. Yhteistyökumppaneilta Maire odottaa paikallisuutta ja vastikkeellisuutta.

Maire tuo maitojuoman kaukaloon!

Kouvolan jääkiekkoylpeys KooKoo siirtyy Mestiksestä pelaamaan SM-liigaa kaudelle 2015–2016. Maire on Kouvolan oman jääkiekkojoukkueen iloinen kumppani.

Koplassa mukana!

KPL eli Kouvolan Pallonlyöjät, tuttavallisemmin Kopla, on miesten Superpesiksessä pelaava pitkät perinteet omaava pesäpalloseura. Maire on mielellään mukana tukemassa suomalaista kansallispeliä.

Katso Maire-filmi!

OTA YHTEYTTÄ

Kuluttajapalvelun yhteydenottolomake

Tällä lomakkeella voit ottaa yhteyttä, kun haluat kysyä enemmän tuotteistamme, antaa palautetta tai kommentoida tuotteitamme ja toimintaamme.

Arvostamme mielipidettäsi ja pyrimme vastaamaan sinulle niin pian kuin mahdollista.

Nimi

Sähköposti

Puhelin

Viesti